Friday, July 1, 2022

Parashat Khukat 5782

 KHUKAT, 5782

Lehatzlakhat khayei nishuin shel Akiva ve’Shira Khaya Lhanghal

זֹאת חֻקַּת הַתּוֹרָה אֲשֶׁר־צִוָּה יְהֹוָה

Zoth khukat ha’Torah asher tzivah H’…

(P-thien thupeh khukat Torah chu hiche ahi)  ~ Bamidbar 19:2



Torah sung’a thupeh 613 inei hou lah’a atamjo tithei hi mihem hetna le chihna mangcha’a a “ta’am” (reason) peh thei ahiuve. Chuleh hiche holah’a hin khok kiti a ta’am umlou, thupeh ahijeh’a kijui aum kit uve. Hiche khok holah’a achallang pen, tichu khok ahung kiti tieng akoi jouse lungsung’a hung kilang masapen ji’a chu tuchung Parasha a ihin sim diu Para Adumah (bongla san) hi ahi. 

Ijah jingsa ma bang uva Para Adumah hin aboh khat asuhthieng a, ahivang’a athieng khat asuhboh kit a ahiye (mithilong tongkha “tumat met” ho asuhthieng a, langkhat a hiche Para Adumah mangcha a misuthieng a pa Kohen pachu asuhboh kit a ahi). Chuti ahitoh kilhon in vannoi mihem holah’a achingpen, Shlomo Lengpa jieng in jong hiche Para Adumah hi ipi kibolna ham ti hettei ding anagon hinlah ahakhuol laise hetthiem hahsa asa cheh-cheh in ahi. Hitichun Kohelet 7:23 mun a hitin asei e: Amarti ekh’kamah vehi rakhokah mimeni (Hethiem nang kate ti’n kakhuol in hinlah agamlha cheh e).

Para Adumah chungchang toh kisai’a Torah ivet leh abul-bul a hitin akisun e: Zoth khukat ha’Torah asher tzivah H’. Rashi Hakadosh in hiche pasuk hilchetna apehna a hitin asei e: Ipi jeh’a “Khuka” ti’a kisun a ham? Ajehchu P-thien in hitin asei e,”kei’a kuon gezera (thulhuhna/thutanna) ahi’n, nang ho’n athu khuolbe na ding tha nanei pouve”. Tidan chu hiche thupeh hi van-le-leiset hinsempa chuleh lengho jouse leng – thaneipen P-thien akuon ahitoh kilhon a “ipi jeh ham? Ipi kibolna ham? Ipi vetsah ham?” ti tam khuolbe lou’a jui ding le suhbulhit ding ti ahijieng e. Eiho mihem te’n P-thien daan sem kitichu adih-adihlou, jui’a pha ham phalou ham tiho khuolna ding tha (right) ima akinei poi ti ahiye.

Rashi Hakadosh in hilchetna ahung peh hi ivet leh Para Adumah toh kisai hileh kilom tah ahi. Tichu hiche Para Adumah toh kisai thupeh pa hi hakhuol lou ding, thupeh ahijeh le P-thien akuon gezera ahijeh bouseh’a jui’a suhbulhit kigot ding ti toh kilou a ahi. Hinlah chuti ahiding leh ipi ding’a Torah in “zoth Khukat Ha’Torah…” ti’a ahung sut a, “zoth khukat ha’Para adumah” ti’a asutlou a hintem?   

Eiho’n ihetthiem be chehna ding uvin seibe leuhen… Torah iti tieng daan-le-moul kiseina a jong kimang’a ahin, chuleh Khok iti jong leh daan-le-moul kisiena ma ahikit e. “Khukat ha’para adumah” ti’n Torah in sun taleh “Para adumah toh kisai daan-le-moul ho” tina hiding, hetthiem jong hahsa lou ding a ahiye. Ajehchu Torah in mundang-dang a jong chuta chu “khok” thucheng hi anaman a ahitai. Tekahna’a “zoth khukat ha’pasach” (hiche hi korban pesach toh kisa daan-le-moul – Shemot 12:43) ti’n Korban Pesach chungchang’a akisun e.  Chuti ahileh ipi ding’a hilaiya hi “zoth khukat ha’Torah” (Hiche hi Torah daan-le-moul ) ti’a ahin sut a hintem? 

Hiche kushiya mefursemet  hi ajakhalou ium tahlou ding katahsan in. Chuleh a tirutz jong a mefursam ma-ma jieng in ahi. Hijieng jong leh athah beleh in avel in sei kit leuhen. Abul lang’a Shlomo lengpa in “Amarti ekh’kamah vehi rakhokah mimeni”  ti’a asei hihen, Rashi Hakadosh in “P-thien a kuon gezera ahi’n eihon khuolbe na ding tha inei pouve” ti’a hilchetna apeh hitaleh, ani-ni’a Para Adumah bouseh toh kisai chet’a ahipoi. Hinlah Torah pumpi toh kiseina ahijo’n ahi. 

Mefarshim ho’n aseinauva “zoth khukat ha’Torah asher tziva H’…” kiti’n avetsah chu Torah pumpi hi aboncha khok ahiuve. Eiho’n eiho mihem chihna, thepna le hetna mangcha’a ikhuol uva ihetthiem dan a igel u P-thien thupeh, Torah’a kisun ho jieng jong khu aboncha a para aduma kisei bang’a khok  ahisohkei uve ti ahi. Chuti ahileh thupeh jouse chu P-thien thupeh ahijeh a kijui a, eima chihna le thepna mangcha’a ihin khuol tieng “thilpha le thilhoi ahiye” ti’a kijui a ahipoi. Shlomo Lengpa in iti asei em,” Para Adumah daan-le-moul ho kahakhuol laise kahethiemmo cheh-cheh in, chu’a kuon chun Torah thupeh adang-dang ho a ta’am kahenai ti’a a kanagel ho jieng jong kahetlou ahidan kamudoh cheh-cheh in ahi. Ching in kate ti’a kahakhuol laise kei’a kuon agamlheh cheh cheh e”. Chuma bang’a Rashi Hakadosh in jong hita asei a ahi: Torah pumpi le asung’a kisun thupeh jouse chu Para Adumah bang’a khok ahisoh kei uvin. Eima chihna le hetna mangcha’a hetthiem ding got masat’a chujou tieng suhbulhit got ding a ahipoi. 

Ahileh tu’n tuchan a iseidoh hou jouse pansan in ithupi uva lut taleuhen. Tuchan a iseihou dungjui’a P-thien thupeh kitichu Lengpa thupeh ahijeh a jui ding, ajeh tamkhuol be lou ding ti ahi. Masechet Berachot Daf 13a mun ivet jong leh thupeh ho - Mitzvot kiti chu Lengpa thupeh ahijeh bouseh’a jui ding apoimo dan Khazal ho’n eihil uve. Khazal ho’n aseinauva mikhat chun P-thien leng hina namkol “Ol Malkhut Shamayim” kisaan masat hen lang chutieng thupeh ho suhbulhitna ding namkol “Ol Mitzvot” pachu kisaan hen ti ahi. Chuti ahijeh a Kiryat Shema jieng a jong khu Shema Israel kisei masa’a chujou’a Vehaya Im Shamoa khu kisei a ahi ti’n asei uve. Tidan chu Yehudi khat in P-thien chu ama ding’a Leng a ahin kisaan a chujou a Mitzvot ho ahin suhbulhit tieng Lengpa thupeh ahijeh bou’a thupeh ho asuhbulhit ahidan kilang a ahi. 

Langkhat Am Israel te Egypt gam’a sohchanna a kuon ahung potdoh uva, Sinai muol a Torah sang ding’a aumpet uva P-thien hung’a ajah uva “Torah nakisaan ding uham, nakisaanlou ding uham” ti’a ahung doh’a chu iti anasei uvam? Kilungtoh tah le lungkhat-thakhat in hiti hin anadonbut uve: Kol asher dibber H’ na’aseh ve’nishma. 

P-thien in kajah uva asei jouse chu bol uving katin ngai uving kate ti’n nampi-vaipi dang ho bang lou in Torah chu anakisaan uvin ahi. Hiche P-thien thuhing Torah chu ipi ahi helou hiel leh khuol lou hiel’a bol lei ding le subhulhit lei ding’a anakipehdoh pauchu, Midrashei Khazal ho ivet leh, achung uva P-thien analunglhaina pen chu ahiye. Namtin-vaipi dang-dang hochula iti uvam? Ihetsa ma bang uvin Torah sung’a chu ipi kisun em ti hetmasat ding ago uvin, P-thien in aseipeh nung jieng uvin jong “chuti ahileh keiho a ding ahipoi, kadei pouve” ti’n anasei uvin ahiye.  Chuti chun namtin-vaipi khujat lah’a Israel techu P-thien in agoumanlou pen Torah chu anape’n ahi. 

Ahileh hichu “na’ase” – bol uving kate ti’a aseipau chu ahita’n. Langkhat a “nishma” hila ipi kiseina ham? Khazal ho’n  aseinauva “nishma” kiti “shmiyah” thucheng a kuon hi thu kisei khat inabeng a ngai’a, jah ding bouseh kiseina ahipoi atiuve. Shmiyah iti tieng thu kisei chu hetthiem jong got tei ding tina ahi. Chuta chu Masechet Berachot ivet leh Kiryat Shema chungchang’a Khazal ho kihoulimna’a Shema Israel isei tieng thu kisei hochu ipi ahi het got ngai ding ahi, chutoh kilhon a lashon hakodesh bep hilou’a eima ihetthiem thei pao dang pa’a jong chu KIryat Shema seithei ahi ti’n asei uve. 

Ahileh tu’n veleuhen, na’aseh ve’nishmah ti’a ipu-ipa teuvin anasei uchu akikal’a potdoh dan a um a ahitai. Tidan chu na’aseh iti tieng P-thien thupeh kiti chu tamkhuol lou’a P-thien thupeh ahijeh bouseh a suhbulhit ding ti ahin, langkhat a nishma chun ithilbol hochu hetthiem kigot ding ti ahikit e. Chuti ahileh hoiche pen chu chepi ding ahitadem? Chuleh ipu-ipa teuchun ipi ding’a nishma pachu anabelap khel-khel uva ham?

Harebbe Mi’Lubavitch in hiche thudoh hi anadong in hilchetna hoitah khat anape e. Amasapen in tirutz khat hiti hin ape’n hinlah dokhe anabol e. Ama’n aseina nishma – hetthiem ding kiti hi Mitzvat Talmud Torah kiseina  ahi tithei ahiye. Ajehchu Torah isim tieng apoimo pen chu tamtah isimdoh chu ahipo’n ithilsim ho phatecha ihet hinam tijoh chu ahi. Hinlah ama’n aseina a hiche jeh’a hi ipu-ipa teuvin nishma atiuva hinte tithei ahipoi ati. Ajehchu na’aseh iti tieng Torah thupeh jouse kiseina ahi bang’a nishma kiti jong chu Mitzvat Talmud Torah bep kiseina hilou’a Torah sung’a kisun thupeh jouse huop a kisei’a ahingai a ahiye. 

Ahileh nishma hi ipi kiseina hitan tem? Ravpa’n aseina a amasapen a hetding chu na’aseh venishma hi akikalna aumpoi ati. Moh’a thil kibol jouse a process aum bang’a Torah in jong process anei a, thil kiti chu shlav shlav a achelhah ngai a ahiye. Chuti ahitoh kilhon a Torah kisaan na ding’a shlav masapen chu na’aseh – tamkhuol lou hiel’a P-thien thupeh ahijeh a bol ding chu ahi, chujou tieng shlav nina nishma – hetthiem ding pachun anung ajui ding ti ahi. 

Ahileh ipi ding’a hiche nishma pahi poimo a ham? Ravpa’n aseina henge P-thien thupeh juina ding’a apoimo pen chu hiche na’aseh – kabbalat ol malkhut shamayim hi ahi. Chuleh hiche na ding’a chu thu tamkhuol angaipo’n, lengpa thupeh chu kajui le akichai e itileh hun jieng a ahi. Hinlah Yehudi kiti chun asung’a Nefesh Elokit (Neshama kedusha pa kiseina) le Nefesh behemit ( tahsa hinna ding’a poimo lhagao pa) anei a ahi. Mitzvat ihin suhbulhit tieng hiche isung a um lhagao lang toh kisai neshama kedusha pahin nop asah a, dopsang a um ji a ahiye. Ahileh leiset thil toh kisai nefesh behemit pa hinlah itih tieng nop asah a dopsang a um a hintem? Mitzvah isuhbulhit pachu ihin khuol’a ihin hetthiem tieng hiche nefesh behemit pa hin thil kibol’a kuon a chu nopsahna ahin kimu a dopsang’a um kit ji a ahiye. 

Ravpa’n aseina a Kiryat Shema a “ veahavta eth H’ Elokeikha bekhol levavekha” kiti khu Khazal ho’n P-thien chu Yetzer Hatov bep hilou’a Yetzer Hara pa jieng jong mangcha’a akin bol ding ahi ti’a asei ma bang uva,  Egypt gam’a kuon hungpotdoh ipu-ipa tehouvin Torah akisaan ding uva chu hiche neshama kedusha pabou in Mitzvot isuhbulhit uva kuon nopsahna akimu ding chu analungnachim jou pouvin, neshama behemit in jong nopsahna anei’a dopsang’a aumna ding deina’a nishma pa jong anabelap uva ahiye. Chuleh hiche nishma pa umna ding’a chu Torah a kidii jieng ngai, kihambol a, hahsat-genthei tincheng thuh’a Torah jil’a kisahboi jing ngai a ahi. Hitachu  nishma pa’a hi ahung kisahboi tieng lebou mikhat chun Torah le Mitzvot ho ichan a manlu’a, loupi uvam ti hiche leiset tahsa pa’a hi ahetthiem thei bep’a, nefesh behemit pa jong chun Mitzvot kibol le kisubulhit ho’a kuon a chu nopsahna ahin nei bep ji’a ahiye.      

  SHABBATH SHALOM LEKULAM