Friday, August 19, 2022

Parashat Eikev

 Yossi Lhungdim

EKEV, 5782

Le'ilui Nishmat Avner Ben Avraham, Khana Lhanghal Bat Sarah, Ngahlhing Bat Sarah ve'Shifra Bat Zimra. Tihyeh Nishmatam Tzrorah Bitzror Hakhayim

שִׂמְלָתְךָ לֹא בָלְתָה מֵעָלֶיךָ וְרַגְלְךָ לֹא בָצֵקָה זֶה אַרְבָּעִים שָׁנָה
Simlatkha lo valtah me'aleikha veraglekha lo vatzekah jeh arbayim shana…
(Hiche kum 40 sung hin nachung'a chuong nasangkhol-chuol achulkha po'n, nakeng hou jieng jong apom in adul khapoi …)
                                      ~ Devarim 8:4

Rashi Hakadosh in Yalkut Shimoni a Khazal ho thusei pansan'a hiche pasuk ahilchetna'a hitin asei e: Ananei hakavod chun avonhou chung'a beh nen hochu asuhthieng jing a, athah bang'a thiengset a akoi jing a ahi. Chukit leh dahdieng (snail) akikhanlet toh kitoh'a avon (English a shell atiu khu Khazal ho'n dahdieng von dan'a asei uva ahi) akikhanlet bang'a naosen ho jong akikhanlet utoh kitoh'a avon hou anakhang a ahiye.

P-thien in ipu-ipa tehou sil-le-chen chung jieng'a jong thilkidang analhunsah'a kum 40 sung avon houchu athah lih tobang'a chullou hiel'a anaum a ahi. Chuleh "veraglekha lo vatzekah…" – "Nakenghou jieng jong apom in adul khapoi" titoh kisai'a Rashi Hakadosh in aseibena a "mihem kiti chu akengkeo'a avale'a ahileh changbuong kimeh apom bang'a achaina tieng akeng pom ji'a ahi'n hinlah ipu-ipa tehou chu kum 40 sung akeng u anapom khapoi" ti'n asei e.

Hilai'a Rashi Hakadosh thusei hi ivetleh lungdon umtah khat chu ipu-ipa tehou chu kum 40 sung gamthip-gam'a akengkeo'a anavah-le uva toh kilou a ahi. Langkhat'a chuta chu isei ding'a ahileh Parashat Ki-Tavo mun'a Torah in hitin asun e: ve'olekh etkhem arbayim shana bamidbar, lo valu salmoteikhem me'aleikhen vena'alkha lo valtah meal raglekha (Kum 40 gamthip-gam a kahin pui uvin; Nachung uva chuong navon hou achul po'n, Nakeng'a nase nakengkoh achul poi - Devarim 29:4 ve'n). Chuti ahileh Rashi Hakadoh in hilai mun'a asei hi ipi kavannah a asei a ham?

Maharal Mi'Prague ahi'n, Rabbeinu Ovadya Mi'Bartenura jong ahi'n hiche i-kushiya uhi adong lhon in, ahilchetna hiti hin apelhon e: Rashi Hakadosh in aseinom pen chu adang ahipo'n chuche kum 40 sungse chu ipu-ipa tehou kengkoh bei in anaumkha pouve. Avon hou bep hilou'a akengkoh hou jieng jong chullou le selou in anaum in, kengkoh toh kikhenlou hiel'a anaum jing utoh kilhon chun akeng u anapom khapo'n, dul jong anadul khapoi ti ahijoi.  

Maharal Mi'Prague in alekhabu sut Gur Aryeh a chun hitin dohna asem be e: Devarim 29:4 a chu ipi atileh Torah in kichehsel'a "nakengkoh hou achul poi…" ti'a jong asut a, langkhat a tuchung Parasha a hi ipi atileh von chullou bep kisun a kengkoh kiminphah lou a ham?

Hiche thudoh toh kisai hin Maharal Mi'Prague in hilchetna saotah ape'n, eiho'n achomlam tah in seileuhen hiti ahi. Maharal Mi'Prague in aseina a sil-le-chen hotoh kengkoh kibahlouna khat chu sil-le-chen hin mihem ho ajep-hoi a, jaana (kavod) le loupina apehbe ji'a ahi. Tidan chu mikhat chu phatecha ahung kivon a ahileh aloi-agol lah'a jong jaa-jaa chang jieng a, asil-achen chun "kavod" ichan ham'a apehbe a ahiye. Langkhat a kengkoh hin ahileh mihem chu sil-le-chen ho bang in "kavod" ima apehbe poi. Koi kavod pehbe malah Kengkoh kiti hi mihem ding'a genai ahijo'n ahi (genai iti leh jumna/jachatna/mulphouna thil tiding hinte ). CHuti ahitoh kilhon a munthieng (makom kadosh) lai taphot a chu kengkoh pum'a mikhat alut/adin ding phal ahipo'n ahi. Vetsahna a Moshe Rabbeinu heng'a P-thien ahung kilah masat jong chun P-thien in aheng'a "nakengkoh sut in ajehchu nadin namun chu munthieng ahi" (Shemot 3:5 ve'n) ti'n asei e. Chuma bang chun Beith Hamikdash sung'a natong Kohanim ho jong kengkoh pum'a naa atoh diu phal ahipo'n, akengkeo uva P-thien naa chu anatoh jiuva ahiye.

Sil-le-chen – von hohi ahileh mihem in angaichat bep hilou'a mihem loupina kavod a jong pang ahitoh kilhon a P-thien in mihem ho apeh'a ahiye. Kengkoh ahileh vang mihem in angaichat jeh bou'a P-thein in eihin peh uva ahi. Chutoh kilhon a Birkat Hashakhar jieng a jong sil-le-chen ho chung'a "malbish arumim" ti'a Brakha kisei a, langkhat kengkoh chung'a hi "she'asa li kol tzorkhi" ti'a kisei a ahi. Tichu "malbish arumim" itileh P-thien amatah in mihem chu sil-le-chen ho ahung von peh (malbish) ti'a loupina lang'a kisei'a; kengkoh ahileh vang "kangaichat jouse eisempeh" ti'a mihem in "ngaichatna inei jeh bou'a P-thien in ahinsem" ti'a kithangvah'a ahi.

Maharal Mi'Prague in aseina a tuchung Parasha ivet a ahileh "al kol motza pi Hashem ikhye ha'adam" (P-thien kamcheng'a kuon ho bou chu mihem in hinna'a anei ding'a ahi - Devarim 8:3) ti'n akisun in; chuche jou-jou chun " Simlatkha lo valtah me'aleikha veraglekha lo vatzekah jeh arbayim shana " ti'n akisun e. HIchu ipi ham itileh hiche kum 40 sung'a thilkidang P-thien in ipu-ipa tehou anabolpeh hohi P-thien a kuon bou hi'a. Chuna ban'a kum chujat sung'a gamthip-gam'a anahin thei uva, asil-achen hou chullou le akeng u pomlou le dullou hiel'a anaum jieng jong P-thien akuon ahijeh ahibou e ti ahi. Chujong leh ivet'a ahileh tuchung Parasha pa'a hi P-thien minthieng kiminphah a ahiye.

Langkhat a Parashat Ki-tavo mun'a pasuk chu ivet a ahileh Moshe Rabbeinu in Am Israel te heng'a kum 40 sung'a thilkidang anasoh ho avel'a asei thu akisun in, hinlah "nahinna thei ding uva hiche ho jouse hi P-thien akuon ahi" ti'a aseina aumpo'n chuleh hiche toh kisai pasuk a hin P-thien minthieng jong apang tapoi.

Maharal Mi'Prague in aseina'a iseima bang uva kengkoh kiti chu genai ahitoh kilhon a " P-thien kamcheng'a kuon ho bou chu mihem in hinna'a anei ding'a ahi " ti'a kiseina, chuleh P-thien minthieng kisutna mun'a, davar meguneh khat chung'a "nakengkoh jong achulpoi" ti'a Torah in mefurash tah'a asut ding chu thil kilom hilou'a ahi. Langkhat'a Parashat Ki-Tavo a kisun pasuk pa'a chu P-thien minthieng akisutlouna ban'a sil-le-chen chuleh kengkoh hochu P-thien a kuon ahiuve ti akiseina aumpoi. Chutoh kilhon a Torah in "nakengkoh jong achulpoi" ti'a mefurash tah'a akisut jieng tah jong leh asetna umlou a ahita'n ahi.

Aipi hileh hiche gamthip-gam a ipu-ipa tehou kum 40 anavaitham sung uva chu P-thien in amitakep, asi-asen apat ateh-akhang gei'a angaichat jouseu anasuhbulhit peh a, akivaat ima umlou hiel'a anakilhon pe le-le a anahiye. Chuti ahileh Mitzvah lah'a loupi tah mai jieng Mitzvat Tzedakah – aneilel-ahahsa ho sum-le-pai a kithopi ding kiti chu iti anasuhbulhit tauvin tem?  

Hiche thudoh hi Mefarshim tamtah in adong uvin, tirutz jong tamtah apeuve. Hiche lah'a tirutz hoitah khat Harav Shimshon Pinkus (zichrono tsaddik livrakha) in anapeh chu veleuhen; Ravpa'n aseina a chuche khangmite chun Mitzvat Tzedakah asuhbulhit theilouna ding uva P-thien in anabol mong a, asuhbulhit ding dan lampi jieng jong analahmang peh'a ahi ti'n asei e. Ipi jeh in em? Ravpa'n hitin hilchetna ape e.

Mishlei 11:4 a Shlomo lengpa'n hitin eihil uve: Vetzedakah tazil mimavet ( Tzedakah in thina a kuon mi ahuh doh e). Harav Shimshon Pinkus in Khazal ho pansan'a aseina'a hiche pasuk hilchetna hi ivet a ahileh Tzedakah in tha anei dan chu thi ding'a umlai (tichu chunglang'a thi ding'a achungthu kitan hita) khat jieng in jong chaga genthei khat kithopina'a Tzedakah apeh'a ahileh hiche zkhut mitzvat tzedakah pa chun aven'a, thina jieng jong apel thei a ahiye. HIche Tzedakah thanei dan hi Gemara le Midrashei Khazal ho'a mun tamtah a mudoh thei a ahi (vetsahna a Rabbi Akiva chanu thusim le adang-dang).

Langkhat a Egypt a kuon hung potdoh ipu-ipa tehou, gamthip-gam'a kum 40 anavaitham den hochu ivet'a ahileh khet hameraglim jeh chun P-thien achung uva analunghang in ahi. Chuti chun P-thien in achung uva thutanna anasem in, abon uva gamthip-gam a thichai kei uva, khat jieng jong Canaan gamlut lou ding ti anahiye. Chuti ahitoh kilhon a P-thien in Mitzvat Tzedakah jieng jong asuhbulhitna thei ding'u lampi anagon pehlou a ahitai. Ajehchu Mitzvat Tzedakah chu asuhbulhit ding dan lampi umtaleh a zkhut chun aven uva, thina jieng jong apeldoh thei diu, achaina tieng P-thien in achung uva thu atansa jieng jong guilhung lou'a um thei ding a ahiye.

Ahileh tu'n kidong leu hen. Mitzvat Tzedakah chu asuhbulhit ding dan anaum tahen lang, ipu-ipa tehou chun anasubulhit taleu. Chuche Mitzvat Tzedakah zkhut jaal'a thina apel uva, Canaan gam alhun uchu ipi asetna um a hintem?

Harav Shimshon Pinkus in aseina a hetding chu Mitzvat Tzedakah suhbuhlhit jaal'a thina peldoh ding kiti chu phatseh'a thilpha ahidehpoi ati e. Hichu ipi toh kitekah em? Mikhat hapetah a dammo a, anatna jendam thei hitalou; tu mama ahilou leh pungkah ijat ham jou leh thilei thei dinmun a um, hai jong hai thei talou, moh'a Oxygen akituopeh jeh'a hai ham-ham toh thakhat ahi. Hitobang'a hin kiti chu "hinkho dihtah" ahina ima umlou a ahitai.

Chuma bang'a chu Ravpa'n hitin asei e: Henge, Egypt gam'a kuon hung potdoh ipu-ipa tehou chun Mitzvat Tzedakah asuhbulhit thei u hita henlang anasublhit taleu hiche Tzedakah thahatna jaal'a thina chu apeldoh thei maithei uva ahi. Hinlah hichu damlou Oxygen kituopeh itiu tochun thakhat ahibou e. Veleuhen, Ipu-ipa tehou chung'a P-thien in gezera anakai chu achonset jeh u anahiye. Ahileh tu'n Mitzvat Tzedakah chu subulhit tau henlang thina chu anapeldoh tajong leu, Oxygen kitopeh mai-mai tobang hiuva amaho ding'a tikkun um dehlou ding, ahin man ujong um dehlou ding a ahi. Langkhat'a amaho ding'a P-thien in agonpeh Tikkun umsun chu Gamthip-gam a athi uchu anahijo ta'n ahi. Chutoh kilhon a Mitzvat Tzedakah asuhbulhit lou uva, thina anapeldoh lou'u chu thilpha ahijoi. Chuti ahijeh a P-thien in Mitzvat Tzedakah asuhbulhitna ding u lampi jieng  jong anakhatan a ahiye.

  

                                                SHABBATH SHALOM LEKULAM