Yossi Lhungdim
EKEV,
5782
Le'ilui
Nishmat Avner Ben Avraham, Khana Lhanghal Bat Sarah, Ngahlhing Bat Sarah
ve'Shifra Bat Zimra. Tihyeh Nishmatam Tzrorah Bitzror Hakhayim
שִׂמְלָתְךָ
לֹא בָלְתָה מֵעָלֶיךָ וְרַגְלְךָ לֹא בָצֵקָה זֶה אַרְבָּעִים שָׁנָה
Simlatkha
lo valtah me'aleikha veraglekha lo vatzekah jeh arbayim shana…
(Hiche kum 40 sung hin nachung'a chuong nasangkhol-chuol achulkha po'n,
nakeng hou jieng jong apom in adul khapoi …)
~
Devarim 8:4
Rashi
Hakadosh in Yalkut Shimoni a Khazal ho thusei pansan'a hiche pasuk ahilchetna'a
hitin asei e: Ananei hakavod chun avonhou chung'a beh nen hochu asuhthieng
jing a, athah bang'a thiengset a akoi jing a ahi. Chukit leh dahdieng (snail)
akikhanlet toh kitoh'a avon (English a shell atiu khu Khazal ho'n dahdieng von
dan'a asei uva ahi) akikhanlet bang'a naosen ho jong akikhanlet utoh kitoh'a
avon hou anakhang a ahiye.
P-thien
in ipu-ipa tehou sil-le-chen chung jieng'a jong thilkidang analhunsah'a kum 40
sung avon houchu athah lih tobang'a chullou hiel'a anaum a ahi. Chuleh "veraglekha
lo vatzekah…" – "Nakenghou jieng jong apom in adul
khapoi" titoh kisai'a Rashi Hakadosh in aseibena a "mihem kiti chu
akengkeo'a avale'a ahileh changbuong kimeh apom bang'a achaina tieng akeng pom
ji'a ahi'n hinlah ipu-ipa tehou chu kum 40 sung akeng u anapom khapoi"
ti'n asei e.
Hilai'a
Rashi Hakadosh thusei hi ivetleh lungdon umtah khat chu ipu-ipa tehou chu kum
40 sung gamthip-gam'a akengkeo'a anavah-le uva toh kilou a ahi. Langkhat'a chuta
chu isei ding'a ahileh Parashat Ki-Tavo mun'a Torah in hitin asun e: ve'olekh
etkhem arbayim shana bamidbar, lo valu salmoteikhem me'aleikhen vena'alkha lo
valtah meal raglekha (Kum 40 gamthip-gam a kahin pui uvin; Nachung uva chuong
navon hou achul po'n, Nakeng'a nase nakengkoh achul poi - Devarim 29:4 ve'n).
Chuti ahileh Rashi Hakadoh in hilai mun'a asei hi ipi kavannah a asei a
ham?
Maharal
Mi'Prague ahi'n, Rabbeinu Ovadya Mi'Bartenura jong ahi'n hiche i-kushiya uhi
adong lhon in, ahilchetna hiti hin apelhon e: Rashi Hakadosh in aseinom pen
chu adang ahipo'n chuche kum 40 sungse chu ipu-ipa tehou kengkoh bei in
anaumkha pouve. Avon hou bep hilou'a akengkoh hou jieng jong chullou le selou
in anaum in, kengkoh toh kikhenlou hiel'a anaum jing utoh kilhon chun akeng u
anapom khapo'n, dul jong anadul khapoi ti ahijoi.
Maharal
Mi'Prague in alekhabu sut Gur Aryeh a chun hitin dohna asem be e: Devarim
29:4 a chu ipi atileh Torah in kichehsel'a "nakengkoh hou achul poi…"
ti'a jong asut a, langkhat a tuchung Parasha a hi ipi atileh von chullou bep
kisun a kengkoh kiminphah lou a ham?
Hiche
thudoh toh kisai hin Maharal Mi'Prague in hilchetna saotah ape'n, eiho'n
achomlam tah in seileuhen hiti ahi. Maharal Mi'Prague in aseina a sil-le-chen
hotoh kengkoh kibahlouna khat chu sil-le-chen hin mihem ho ajep-hoi a, jaana
(kavod) le loupina apehbe ji'a ahi. Tidan chu mikhat chu phatecha ahung kivon a
ahileh aloi-agol lah'a jong jaa-jaa chang jieng a, asil-achen chun
"kavod" ichan ham'a apehbe a ahiye. Langkhat a kengkoh hin ahileh
mihem chu sil-le-chen ho bang in "kavod" ima apehbe poi. Koi kavod
pehbe malah Kengkoh kiti hi mihem ding'a genai ahijo'n ahi (genai
iti leh jumna/jachatna/mulphouna thil tiding hinte ). CHuti ahitoh kilhon a
munthieng (makom kadosh) lai taphot a chu kengkoh pum'a mikhat alut/adin
ding phal ahipo'n ahi. Vetsahna a Moshe Rabbeinu heng'a P-thien ahung kilah
masat jong chun P-thien in aheng'a "nakengkoh sut in ajehchu nadin
namun chu munthieng ahi" (Shemot 3:5 ve'n) ti'n asei e. Chuma bang chun
Beith Hamikdash sung'a natong Kohanim ho jong kengkoh pum'a naa atoh diu phal
ahipo'n, akengkeo uva P-thien naa chu anatoh jiuva ahiye.
Sil-le-chen
– von hohi ahileh mihem in angaichat bep hilou'a mihem loupina kavod a
jong pang ahitoh kilhon a P-thien in mihem ho apeh'a ahiye. Kengkoh ahileh vang
mihem in angaichat jeh bou'a P-thein in eihin peh uva ahi. Chutoh kilhon a Birkat
Hashakhar jieng a jong sil-le-chen ho chung'a "malbish arumim"
ti'a Brakha kisei a, langkhat kengkoh chung'a hi "she'asa li kol
tzorkhi" ti'a kisei a ahi. Tichu "malbish arumim"
itileh P-thien amatah in mihem chu sil-le-chen ho ahung von peh (malbish)
ti'a loupina lang'a kisei'a; kengkoh ahileh vang "kangaichat jouse
eisempeh" ti'a mihem in "ngaichatna inei jeh bou'a P-thien in
ahinsem" ti'a kithangvah'a ahi.
Maharal
Mi'Prague in aseina a tuchung Parasha ivet a ahileh "al kol motza pi
Hashem ikhye ha'adam" (P-thien kamcheng'a kuon ho bou chu mihem in
hinna'a anei ding'a ahi - Devarim 8:3) ti'n akisun in; chuche jou-jou chun
" Simlatkha lo valtah me'aleikha veraglekha lo vatzekah jeh arbayim
shana " ti'n akisun e. HIchu ipi ham itileh hiche kum 40 sung'a
thilkidang P-thien in ipu-ipa tehou anabolpeh hohi P-thien a kuon bou hi'a.
Chuna ban'a kum chujat sung'a gamthip-gam'a anahin thei uva, asil-achen hou
chullou le akeng u pomlou le dullou hiel'a anaum jieng jong P-thien akuon
ahijeh ahibou e ti ahi. Chujong leh ivet'a ahileh tuchung Parasha pa'a hi
P-thien minthieng kiminphah a ahiye.
Langkhat
a Parashat Ki-tavo mun'a pasuk chu ivet a ahileh Moshe Rabbeinu in Am
Israel te heng'a kum 40 sung'a thilkidang anasoh ho avel'a asei thu akisun in,
hinlah "nahinna thei ding uva hiche ho jouse hi P-thien akuon ahi"
ti'a aseina aumpo'n chuleh hiche toh kisai pasuk a hin P-thien minthieng
jong apang tapoi.
Maharal
Mi'Prague in aseina'a iseima bang uva kengkoh kiti chu genai ahitoh
kilhon a " P-thien kamcheng'a kuon ho bou chu mihem in hinna'a anei
ding'a ahi " ti'a kiseina, chuleh P-thien minthieng kisutna mun'a, davar
meguneh khat chung'a "nakengkoh jong achulpoi" ti'a Torah
in mefurash tah'a asut ding chu thil kilom hilou'a ahi. Langkhat'a
Parashat Ki-Tavo a kisun pasuk pa'a chu P-thien minthieng akisutlouna
ban'a sil-le-chen chuleh kengkoh hochu P-thien a kuon ahiuve ti akiseina
aumpoi. Chutoh kilhon a Torah in "nakengkoh jong achulpoi"
ti'a mefurash tah'a akisut jieng tah jong leh asetna umlou a ahita'n
ahi.
Aipi
hileh hiche gamthip-gam a ipu-ipa tehou kum 40 anavaitham sung uva chu P-thien
in amitakep, asi-asen apat ateh-akhang gei'a angaichat jouseu anasuhbulhit peh
a, akivaat ima umlou hiel'a anakilhon pe le-le a anahiye. Chuti ahileh Mitzvah
lah'a loupi tah mai jieng Mitzvat Tzedakah – aneilel-ahahsa ho sum-le-pai a
kithopi ding kiti chu iti anasuhbulhit tauvin tem?
Hiche
thudoh hi Mefarshim tamtah in adong uvin, tirutz jong tamtah
apeuve. Hiche lah'a tirutz hoitah khat Harav Shimshon Pinkus (zichrono
tsaddik livrakha) in anapeh chu veleuhen; Ravpa'n aseina a chuche khangmite
chun Mitzvat Tzedakah asuhbulhit theilouna ding uva P-thien in anabol
mong a, asuhbulhit ding dan lampi jieng jong analahmang peh'a ahi ti'n asei e.
Ipi jeh in em? Ravpa'n hitin hilchetna ape e.
Mishlei
11:4 a Shlomo lengpa'n hitin eihil uve: Vetzedakah tazil mimavet ( Tzedakah
in thina a kuon mi ahuh doh e). Harav Shimshon Pinkus in Khazal ho pansan'a
aseina'a hiche pasuk hilchetna hi ivet a ahileh Tzedakah in tha anei dan
chu thi ding'a umlai (tichu chunglang'a thi ding'a achungthu kitan hita)
khat jieng in jong chaga genthei khat kithopina'a Tzedakah apeh'a ahileh hiche zkhut
mitzvat tzedakah pa chun aven'a, thina jieng jong apel thei a ahiye. HIche
Tzedakah thanei dan hi Gemara le Midrashei Khazal ho'a mun tamtah a mudoh thei
a ahi (vetsahna a Rabbi Akiva chanu thusim le adang-dang).
Langkhat
a Egypt a kuon hung potdoh ipu-ipa tehou, gamthip-gam'a kum 40 anavaitham den
hochu ivet'a ahileh khet hameraglim jeh chun P-thien achung uva
analunghang in ahi. Chuti chun P-thien in achung uva thutanna anasem in, abon
uva gamthip-gam a thichai kei uva, khat jieng jong Canaan gamlut lou ding ti anahiye.
Chuti ahitoh kilhon a P-thien in Mitzvat Tzedakah jieng jong
asuhbulhitna thei ding'u lampi anagon pehlou a ahitai. Ajehchu Mitzvat
Tzedakah chu asuhbulhit ding dan lampi umtaleh a zkhut chun aven
uva, thina jieng jong apeldoh thei diu, achaina tieng P-thien in achung uva thu
atansa jieng jong guilhung lou'a um thei ding a ahiye.
Ahileh
tu'n kidong leu hen. Mitzvat Tzedakah chu asuhbulhit ding dan anaum tahen lang,
ipu-ipa tehou chun anasubulhit taleu. Chuche Mitzvat Tzedakah zkhut jaal'a
thina apel uva, Canaan gam alhun uchu ipi asetna um a hintem?
Harav
Shimshon Pinkus in aseina a hetding chu Mitzvat Tzedakah suhbuhlhit
jaal'a thina peldoh ding kiti chu phatseh'a thilpha ahidehpoi ati e. Hichu ipi
toh kitekah em? Mikhat hapetah a dammo a, anatna jendam thei hitalou; tu mama
ahilou leh pungkah ijat ham jou leh thilei thei dinmun a um, hai jong hai thei
talou, moh'a Oxygen akituopeh jeh'a hai ham-ham toh thakhat ahi. Hitobang'a hin
kiti chu "hinkho dihtah" ahina ima umlou a ahitai.
Chuma
bang'a chu Ravpa'n hitin asei e: Henge, Egypt gam'a kuon hung potdoh ipu-ipa
tehou chun Mitzvat Tzedakah asuhbulhit thei u hita henlang anasublhit
taleu hiche Tzedakah thahatna jaal'a thina chu apeldoh thei maithei uva ahi.
Hinlah hichu damlou Oxygen kituopeh itiu tochun thakhat ahibou e. Veleuhen, Ipu-ipa
tehou chung'a P-thien in gezera anakai chu achonset jeh u anahiye.
Ahileh tu'n Mitzvat Tzedakah chu subulhit tau henlang thina chu
anapeldoh tajong leu, Oxygen kitopeh mai-mai tobang hiuva amaho ding'a tikkun
um dehlou ding, ahin man ujong um dehlou ding a ahi. Langkhat'a amaho
ding'a P-thien in agonpeh Tikkun umsun chu Gamthip-gam a athi uchu
anahijo ta'n ahi. Chutoh kilhon a Mitzvat Tzedakah asuhbulhit lou uva, thina
anapeldoh lou'u chu thilpha ahijoi. Chuti ahijeh a P-thien in Mitzvat
Tzedakah asuhbulhitna ding u lampi jieng
jong anakhatan a ahiye.
SHABBATH SHALOM LEKULAM