Friday, September 3, 2021

PARASHAT NITZAVIM - 5781

Yossi Lhungdim

Le'ilui Nishmat Ya'akov Mate ben Naomi, Yitzkhak Haokip Ben Avraham ve Shifra Bat Zimra. Tihyeh Nishmatam Tzrorah Bitzror Hakhayim

אתם נצבים היום כלכם לפני יהוה אלהיכם

”Atem nitzavim hayom kulkhem lifnei Ad-nai eloheikhem"

(Tuni nikho'n nangho jouse Pakai na P-thien masang a nading sohkei uve)

                                   ~ Devarim 29:9


Khazal ho'n aseinauva tuchung Parasha a kipat Devarim lekhabu kichai gei'a kisun ho jouse hi Moshe Rabbeinu in athi ding nikho'a Am Israel te heng'a anasei ah ahi atiuve. Chuna ban'a hiche Parashat Nitzavim hi kumseh leh Rosh Hashana hung lhun ma, Shabbat nukhah pen'a akisim ji'n ahi. Chutoh kitoh chun Khazal ho'n tuchung Parasha kipatna'a kisun "Atem nitzavim hayom kulkhem lifnei Ad-nai eloheikhem" a "hayom" – "tuni nikho" kiti jong hi adang ahipo'n Yom Hadin, tichu Rosh Hashana kiseina ahi ti asei uve.

Langkhat a hiche pasuk toh kisai'a Mefarshim tamtah in dohna anei uchu Torah in "atem" – "Nangho" ti'a asut tah'a ahileh ipi ding'a "kulkhem" – "nangho jouse" ti'a ahin sut kit a ham? Chuna ban'a "kulkhem" ti'a asut tah'a ahileh ipi ding'a chujou-jou a chu "rasheikhem shivteikhem, zikneikhem veshotreikhem…" (phunglamkai ho, Torah hetgilna neiho…) ti'a ahin sut'a "mekhotev etzeikha ad shoev meimeikha" – thingphuh ho le tuichom ho gei'a ahin minphah kit ah hintem?

Or Hakhayim Hakadosh in hiche i-kushiya u toh kisai ahilchetna ah mussar heskel hoitah hitin eihil uve. "kulkhem"- Nangho jouse akiti nung'a Torah in avel'a Am Israel techu ama-ama hina dungjui'a ahin minphah kit chun adang hilou'a "kol Israel aravim jeh lajeh" kiti pa chu ihung hilnuom uva ahi. Hichun ipi avetsah em itileh Am Israel sung'a alen-neo, aching-athiem, ahao-avai, ahat-alhasam – koima khentum umlou hiel'a akoi jousen "akhrayut" – mopohna poimotah kinei ah ahi ti ahung vetsah e. Phung-lamkai leh Torah hetgilna neiho bep hilou'a Am Israel sung'a alhasampen a jong igel maithei u twikhai a pang ho jieng in jong mopohna lentah anei uva ahi ti ahi.

Or Hakhayim Hakadoh in aseina ah akoi jousen mopohna poimotah kanei e ti ahet tieng ipi lang, ipi lang hitahen lang hileh atoh-atham, athilbol ho jouse chu Torah toh kitoh hinam ti'n agel jing in, hichun ama chung'a kikhelna le kisemphatna ahin lhut bep hilou in aloi-agol chule midang ho chung jieng'a jong kikhelna ahin lhut e. Ajehchu mihem hina'a mipi'n koi chu vetton a kinei ji'a, achondan hou kitho nuom ji em itileh mopohna neiho ahinuom jiuve. 

Hiche "kol Israel arevim jeh lajeh" kiti toh kisai a Mefarshim ho'n asei u vetbe leuhen. Hiche khat-le-khat chung'a mopohna kinei pahi ichan'a loupi a, Am Israel kiti chu ibon uva tahsa khat tobang kihi ham itileh America lang'a cheng Juda khat in asuhkhel jeh'a Am Israel pumpi'n athuhlo thei, chuma bang'a khat bolphat jaal'a Am Israel pumpi'n phatchomna kinei kitthei ah ahi. Vetsahna a Yehoshua khang'a Ai khopi alah kigot uva Akhan kitipa suhkhel jeh chun gaal'a mitamtah anthilo kei e. 

Mefarshim ho'n aseinauva Khazal ho thucheng man pa jieng jong dikdek (pao-le-ham mandih toh kisai, English a Grammar iti diu ham toh kitoh a ikhuol le) ibol ding leh "Arevim" kiti thucheng'a kuon thilpoimo tah mudoh thei ah ahi. "Arev" iti tieng English a "guarantor" , tichu Bank ham'a Loan ilah ding tieng le mopohna laho toh thakhat ahiuve. Loan lapa/lanu chun asum chu anung pehjou tahlou'a ahileh hiche "guarantor" a pang hochun aloinu/aloipau sumbat chu amaho sum'a kuon adit pet ding u tina ahimai e. 

Mefarshim ho'n aseinauva leiset a ihung penlona jeh pipen uchu adang hilou'a P-thien na toh ding, Torah le Mitzvot hotoh kitoh'a hinkho man ding tipa ahi. Khazal ho'n aseinauva mihem lhagao chu hiche leiset'a ahung pen masang leh Tzaddik ahina ding'a kihahselna anei ji ah ahiye ti ahinalaiye.  Chutoh kilhon a Am Israel sung'a khattou chun suhkhelna anei a ahileh khatvei-vei tieng nampumpi thuh thei ah ahi. Ajehchu khat-le-khat a ding'a "guarantor" a kipang'a ahitah toh kilhon'a, khat in abol ding dol ahin bollou'a suhkhel ahin nei tieng, bank a loan la'a nung dit joulou isei u tobang chu hiji'a, Guarantor a pang ho asuhkhah ji ah ahitai.  

 Ahileh tu'a isei jouseu chun imasang uva hung lhung ding Yom Hadin – thutan nikho toh ipi kimatna anei a Torah in ahin sut ah hintem? 

Yom Hadin ahilouleh Rosh Hashana iti tieng tamsei ngailou'a ipi kiseina ahi ihetsoh kei diu itahsan uvin, tamsei jong achuti ngai beh po'n ahi. Achomlam pen'a sei ding'a chunglang Beit Din a hatchungnung P-thien in mihem jouse leh hiche leiset'a ahingthei jouse chung'a thu atan nikho ahiye. Kum kit sung'a thilsoh ding jouse hiche nikho'a hi kisunlha ji ah ahitai. 

Hiche nikho hi tijat aum dan chu Khazal ho'n asei uleh Rosh Hashana nikho tieng lekhabu 3 – Sefer Hatzadikim, Harashayim le Beinonim akihongdoh ji'n; Michonpha (thilse abol sang'a athilpha bol tamjo kiseina) hochu hinna lekhabu a amin u kisunlut ji'a, miphalou (athilpha bol sang'a athilse bol tamjo) hochu thina lekhabu a amin u kisunlut ji'a, Beinoni (ase le apha abol kibang) hochu Yom Kippur gei phat kipehbe jiuva ahiuve. Chuti'a chuche kum sung'a mi khat chu thi ding ham hing ding ham ti jong chunglang'a thulhuhna um ji ah ahita'n ahi.

Chuti ahileh hiche thutan nikho a ichungthu ahung kitan tieng hinna lekhabu a imin kisutlutna ding'a chu ipi bol ngai in tem? Khazal ho'n eihil ma bang uva Rosh Hashana hung lhun ma'a Tshuva nei ding; Mitzvot le Ma'asim Tovim ho ahithei chan a, atam thei pen a boldoh kigot ding ti ahi. 

Chuleh hiche holah'a poimo mama jieng khat chu khat-le-khat kingailut a, kipumkhat ding; khattou toh ikah a kilungnopmona le kihetkhelna aum tah jong leh chuche ho jouse chu Rosh Hashana hung lhun ma'a kingaidam to ding ti ahi. Mefarshim ho'n aseinauva hiche kingailutna le kipumkhatna pa'n mihem kiti chu Rosh Hashana nikho'a achungthu ahung kitan tieng aphalang in aheidoh peh thei in ahi. 

Hichu hoi'a kijildoh thei em itileh tuchung Parasha a "kulkhem" – Nangho jouse ti thucheng akuon ahi. Torah sung'a hung kisun thujem, thucheng jouse avaal aumlou bang'a tuchung Parasha a jong "atem" – Nangho ti'a akisut nung'a Torah in avel'a "kulkhem" – Nangho jouse ti'a ahin sut hin adang hilou'a "akhduth" (unity) pa ahung vetsah ah ahi. Yom Kippur in P-thien le mihem kikah a suhkhel ho bou athoidam thei in hinlah mihem le mihem kikah a suhkhelna ho athoidam thei poi kiti ma bang'a Rosh Hashana ni'a ichungthu ahung kitan tieng hinna lekhabu'a imin akisuhlutna thei ding'a poimo mama jieng khat chu hiche kingailutna le kipumkhatna pa hi ahiye. 

Harav Eliyahu Dressler in Miktav Mi'Eliyahu a asutna ah hiche kipumkhatna pa loupi dan hi Tshuva chungchang jieng'a jong mudoh thei ah ahi atiye. Khazal ho'n Gemara mun ijat ham (Masechet Ta'anit Daf 8a; Masechet Avoda Zara Daf 8a; Rosh Hashana 18a; Yevamot 105a ho ve'n) a aseinauva Tshuva Shel Tzibbur (mipi in kilungtoh tah'a kisihna anei) kiti chun Tshuva shel Yakhid (ama ama michang a kisihna) sang in hapetah in tha anei jo'n ahi.

Gemara Masechet Yoma Daf 38a mun ah Khazal ho'n hitin asei uve: P-thien in ave'n ahileh Tzaddikim ho alhom vaal jeh uchun khang jouse'a Tzaddikim aumna ding in abon uvin khang khat (tichu khang kibang) in apen sah poi. 

Ahileh hilaiya dohna sem thei chu  Tzaddik umna khang um hen lang, Tzaddik umlouna khang um taleh ipi asetna um'a P-thien in hitachu abol hintem? Harav Eliyahu Dressler in aseina ah ajehchu Tzaddik pa jaal'a amakhang miho chun hinna akimu uva ahibou e. Chubep hilou'a hiche thuhi phatecha ikhuol'a, ilutthuh be leh ipi kimudoh em itileh adang hilou'a Tshuva Shel Tzibbur – mipi in kipumkhat tah'a kisihna ahin nei pa loupi dan mudoh thei ahi. 

Tshuva kiti chu mikhat in ama macham a ahin neithei ah ahinai. Hinlah mipi'n thakhat a amaho macham a kisihna ahin nei diu chu thil hahsa tah ahi. Langkhat a Tzaddik aum tieng mi khat-le-ni bouseh hilou'a akhang mite jousen kilungtoh tah'a, thakhat a kisihna ahin nei kit thei uva ahiye. Ajehchu Tzaddik kiti chun aphatna ho jaal in mipi lungsung'a kikhelna ahin lhut in, ama jaal'a aphamo khat in jong  aumchan apet-pet a akhel thei ah ahinalaye. 

Harav Eliyahu Dressler in aseina ah mipi in kipumkhat tah'a Tshuva aneipau chun mi khat-le-ni tou in kisihna anei sang'a zkhut lentah anei toh kilhon a P-thien in Tshuva Shel Tzibbur pa umtheina ding'a poimo, Tzaddik hochu akhang-khang a ahin pensah ah ahiye. 


SHABBATH SHALOM LEKULAM