Yossi Lhungdim
אתם נצבים היום כלכם לפני יהוה אלהיכם
”Atem nitzavim
hayom kulkhem lifnei Ad-nai eloheikhem"
(Tuni nikho'n nangho jouse Pakai na P-thien masang a nading sohkei uve)
Devarim 29:9
Mefarshim ho'a kuon kimu
chu ipi ham iti leh tuchung Parasha, Parashat Nitzavim hi Moshe Rabbeinu'n athi ding nikho a anasei Parashiyot
4 - Nitzavim, Vayelekh, Ha'azinu le Vezot Haberakha ho lah'a
amasapen ahi e. Hiche Parasha 4 hohi abon kei a nikhat thu'a asei a, chujou a
chu ama jong apu-apa te toh anakijam khom ah ahitai.
Rashi Hakadosh in hitin
asei e:
Athi ding nikho ahung lhun tah toh kilhon in Moshe Rabbeinu'n Am Israel te
jouse chu P-thien masang'a akoukhom in, kitepna "Brith" asem kit e.
Ahileh ipi kitepna ana
sem uham?
Midrash Tankhuma ah hitin akisun e:
Ipu-ipa teu Egypt a kuon ahung potdoh u chun P-thien in kitepna 3 vei jen tah amaho
toh anasem e. Amasapen in Sinai muol a
anasem in, aban in Khorev mun a anasem in chuleh achaina pachu tu'a (Parashat
Nitzavim a) kitepna kisem pa hi ahi e.
Midrash Tankhuma in
hitin dohna asem e,"Ahileh ipi ding'a P-thien in kitepna 3 vei jen tah
ipu-ipa tehou toh anasep a ham?".
Adonbutna chu Midrash
Tankhuma ma'n hitin ape e:
Ajehchu Sinai muol'a kitepna anakisem pa chu Bongnou lim ahin hou phat uva
P-thien in sim-le-tai a anakoi tahlou a,
Hiti'a chu Khorev mun a kitepna avel'a ahin sem kit a, chule hilai mun
ma'a chu koi hileh P-thien thupeh nitlou a chu gaosap chang ding'a thulhuhna
jong anasep uva ahi e.
Hinlah tuchung Parasha a
kisun kitepna "brith" pa hi ipi ding'a kisem a ham ti Midrash
Tankhuma in ajeh eisei peh tapouve. Chuti ahileh ipi ding'a athumveina a kisem
Brith pa hi ngaipoimo a hintem?
Anaf Yosef in Midrash
Tankhuma a kisun thuho ahilchetna a hitin asei e:
Sinai muol a Brith a umpa chu Khet Haegel jeh in anakisubei ta'n. Aban in
Khorev mun ah avel in Brith anakisem kit e. Hinlah hiche Khorev mun a kisem
Brith pa hi anabulhing jou poi. Ajehchu Khorev (Anaf Yosef in aseina a
Khorev hi Bamidbar kiminvona jong ahi e) a kisem kitepna pahi gamthip-gam -
neh ding, don ding ima umlouna mun chule mihem chenna thei hilou mun a kisem a
ahi. Hitobang dinmun a Brith kisem chu khonung tieng Am Israel te'n
kithiemchanna a ahin nei khah thei uva ahi e. Hichu ipi kiseina ham itileh
"Brith pa chu keiho nop-le-daa ima umlou a, kakihinso na ding uva kakisaan
uva ahibou e…" ti'a ahinsei thei uva ahi. ( Ajehchu Bamidbar a chu
akihinso na ding uva P-thien chung bou a kingam uva anahiuvin, Brith chu
anakisan lou hiuleh P-thien in donlou a akoi uva thilo diu va ahiuve. Khuti
ahileh option dang umlou, amaho nop-le-daa umlou a Brith chu akisan uva jong
lahtheina chang um ah ahi.)
Hinlah Jordan gal'a um Moab phaicham ahileh vang gamthip-gam toh te'a neh-le-chah
jong pieng ah hita, hitobang mun a chu "kichat-tijat man a kitepna chu
kanakisaan uva ahi" ti'a kithiemchanna thei ima umtalou ah ahi e. Hijeh a
chu Am Israel te'n amaho thusah tah'a kitepna anakisaan uve ti akichehselna
ding'a avel'a Kitepna anasem kit uva ahi.
Langkhat a Khazal ho'n
aseinauva ”Atem nitzavim hayom kulkhem lifnei Ad-nai eloheikhem" a
kisei "Hayom" kiti hi Yom Hadin – tichu Rosh Hashanna nikho
kiseina ahi e ti ahi.
Pasuk in "Tuni
nikho'n nangho jouse Pakai na P-thien masang a nading sohkei uve"
ati hi Ben Ish Khai in aseina ah ,"itih tieng mijouse Pakai masang'a ding
a ham iti leh achungthu kitan nikho – Rosh Hashanna ni ahi e..".
Khuti ahileh tuchan a
isei uva kuon mudoh thei chu Rosh Hashanna seh leh avel'a athah beleh a P-thien
in eiho toh ikikah uva Brith asem jing tina ahi. Chuti ahi toh kilhon chun
hiche Brith pa ikisaan cheh na ding uvin ilungsung uva naa hin tong hen lang,
chule P-thien in eiho jouse HInna Lekhabu a ei jihlut na ding uvin ichang cheh
uvin P-thien in phatthei eiboh uhen lang, tu ahung lhung ding kumthah hi akoi
jouse ding'a kumpha-kumhoi hung hita hen o.