Friday, October 1, 2021

Parashat Bereshit

 

BERESHIT, 5782

Le'ilui Nishmat Ya'akov Mate Ben Naomi, Yitzkhak Haokip Ben Avraham ve'Shifra Bat Zimra. Tihyeh Nishmatam Tzrorah Bitzror Hakhayim

בְּרֵאשִׁית בָּרָא אֱלֹהִים אֵת הַשָּׁמַיִם וְאֵת הָאָרֶץ
Bereshit bara El-kim eth hashamayim ve'th ha'aretz…
( Atiel chun P-thien in vaan le leiset ahin sem e…)

                                    ~
Bereshit 1:1

Torah sung'a pasuk (eiho'n Bible chaang iti pau khu) um jat mong mong hi 5844 jen aphai. Chuleh hiche pasuk holah'a pirush (hilchetna) kitam pehna pen chu adang ahipo'n, pasuk masapen – Bereshit bara El-kim eth hashamayim ve'eth ha'aretz  hi ahiye.

Hiche Bible chaang masapen pa keoseh hilchetna ding in Mefarshim ijat ham a kuon lekhabu tamtah anapengdoh ta'n. Chubep hilou in "Bereshit" kiti thucheng bouseh hilchetna di'n Genizei Hamelekh kiti lekhabu khat Harav Yaakov Abukhatzeira (amahi Baba Sali pu ahiye) in anasun in; Chuche lekhabu a chun "Bereshit" thucheng bouseh chu jaat 207 jen tah in hilchetna ana pe e. Chukit leh Zohar lekhabu lah'a khat, Tikkunei Zohar kitipa khu Kabbalah lang toh kisai'a "Bereshit" kiti thucheng pa bouseh hilchetna ahikit in ahi.

Rashi in jong hiche pasuk pa hilchetna apehna a, jaat 3 jen tah ape'n. Chuche holah'a 2 anaveu hite.

Rashi'n hiche pasuk hilchetna masapen apehna ah hitin asei e. Torah hi daan-le-moul kisutna lekhabu ahitoh kilhon a Torah sung'a thupeh masapen "Mitzvat Kiddush Hakhodesh" a kipan ding dol ah ahiye. Chuti ahileh ipi ding'a Ma'aseh Bereshit a kipan ah hintem? Ajehchu khonung tieng leh Umot Haolam ho'n Israel te jah'a "nangho hi miphalou-michom te nahiuve. Canaan gam jieng jong nam 7 ho a koun naguhdoh uva ahi" ti'a ahin sei tieng uleh Am Israel te'n hitahi ale donbut thei nadiu ahi,"Leiset pumpi hi Pakai P-thein sem ahi'n. Ama thu thu ahi. Amalunglam te hieng a chu adei lai lai apeh a; amalunglam tuhlou hochu anunglahpeh kit ji'a ahi. Hiti a chu anop tieng amaho apeh uva, anop tieng alahpeh a, keiho eipeh uva ahiye".

Maharal Mi'Prague in Gur Aryeh lekhabu a hiche toh kisai in hitin dohna asem e: "Chuti mong a Am Israel te'n Umot Haolam ho heng'a Leiset hi P-thien sem ahitoh kilhon a, ama'n adeisah pen pen heng'a adeina lai lai apeh thei ahi'n. CHutoh kilhon a keiho jong Canaan gam eipeh uva ahi" ti'a aseithei nading u ahileh Torah chun Ma'aseh Bereshit pa asut chai chai in Mitzvot Kiddush Hakhodesh kisutna mun a chun aban jom pei leh iti em? Ipi ding'a thusim khujat hung kisun kit a ham?

Kushiya pa ahilchetna Maharal Mi'Prague in hitin asei e: Ma'aseh Bereshit bou kisun tahen lang, thusim adang dang ho kisut da taleh Umot Ha'olam hochun Am Israel te heng'a hitahi asei thou-thou nahlai diu ahi, "Leiset chu P-thien sem ahitah a, ama'n adei dei kom'a adeina mun mun apeh thei ahitah jong leh ipi ding'a nang ho khel khel chu Canaan gam nahin peh diu ham? Nathusei jouseu jou bulom ngen ahi'n; Gucha-michom-miphalou nahiuve. Canaan gam hi midang a kuon hunam a nalah uva ahijoi". Hinlah Torah sung'a Ma'aseh Bereshit ahung kisut a, aban a thilsoh ho, tichu ipu-ipa teu Avot Hakedoshim ho thusim ho ahung kisut a kipat Umot Ha'olam ho'n Am Israel te ahilou-lou a angohna thei ding'u aneilou ding uva ahitai.

Iti dan in em? Ravpa'n aseina ah Pirkei Avot Perek 5 Mishna 3 na a kisei bang'a "Noah a kipat Abraham chan chu khang 10 ahi. Hichun ipi avetsah em itileh P-thien in mihem te chung'a alungnatna pachu ichan a anatuhtang a, ichan a alung anadi em ti ahiye. Ajehchu veuvin, chuche khangmiho chun P-thien mit'a ase pa bouchu anabol uvin, P-thien chu lunghansah tei ding ti'n anaphin jing uve. Chutichun achaina'n Avraham ahung in amaho chan ding loman jouse ahung kisaan tai. "

P-thien masang'a akitah jaal leh achonphat jaal chun Avraham Avinu in P-thien mit'a lunglhaina anakimu'n. Chutoh kilhon chun P-thien in Canaan gamchu asuon-apah ho nei-le-gou ding in anapei. Langkhat ah Avraham Avinu akuon hung pengdoh nampi ijat ham anaum kit in, chutoh kilhon chun koipen chung'a chuche kitepna chu anaguilhung em ti akicheh jou hih laiye. Hinlah Canaan gam peh ding'a P-thien kitepna chu koi dang hilou a Bereshit 15:13 a kisun bang'a "nasuon napah hochu ahetphahlouna gam uva soh gachang diu" ti kiseina guilhunna nam – Am Israel te kom bou'a chu Canaan gam jong chu peh anahiye.

Avraham Avinu in suon le pah tamtah anei in, ama a kuon nampi ijat ham anapengdoh nai. Hinlah Egypt gam'a soh gachang'a, P-thien amatah in abangol thahat a ahin puidoh a chu koinam hilou a Am Israel te bou hi ah ahiuve. Chuleh Torah sung'a thupeh masapen "Mitzvah Kiddush Hakhodesh " jong chu koidang hilou'a Egypt a asohchanna uva kuon Am Israel te ahin puidoh ding'a chu hiche ahin peh ahinalaiye.

Maharal Miprague in aseina ah hiche jeh a chu Torah hung'a Ma'aseh Bereshit bep hilou a Mitzvah masapen pa geiya thilsoh thupi dom ho jouse ahung sutlhah ah ahi. Chutilou hileh P-thien in alunglam tohte heng'a adeina gam gam apehthei kiti chu Avraham kiseina ahitah leh, Avraham Avinu a kuon hung pengdoh Ishmael le Esav te jong ahuop dan a Umot Haolam ho'n asei uva, Israel te jah'a chu nangho khel khel atum a nakipe uva ahipouve atithei ding uh ahi.

 Ihetsa ma bang uva P-thien min dihtah, Shem Hamefurash ti'a kisei pa khu akoi jousen ahepo'n; ahe khat-le-ni aum jong leh japi hetding'a asei diu phal ahipoi. Chubep hilou'a ahe khat-le-ni (Beith Hamikdash anadin laiya chu Kohen Gadol pa'n ahei ti'n akisei e) ho jieng in jong hiche P-thien min pachu adei dan dan uva aphahpoh diu phal hilou ah ahinalaiye.

Chutoh kilhon chun P-thien kiminvona/kiminsahna (mihem te'n ikouna thie diu min) ijat ham aum in. Vetsahna a El-kim, Ad-nai (Shem Havaya ­– Yud Kei Vav Kei pakhu ), Sh-ddai le adang dang. Chuleh hiche min chuom chuom hohi P-thien hina "midot" pa toh kitoh a akikouna hi ah ahiuve. El-kim akiti tieng thutanna "din" pa toh kisai hi'a; Ad-nai (Shem Havaya) ahitieng amikhotona "Khesed" (Rakhamim jong kiti ji) pa avetsah kit ji ah ahiye.

Ahileh Torah a pasuk kisun masapen ivet leh "Bereshit bara Elokim" akiti'n, "Bereshit bara Ad-nai" akitipoi. Ipi jeh hintem? Tidan chu ipi atileh P-thien kikouna min khujat lah'a "El-kim" pa khel khel hi hung kimang ah ham? Bereshit 2:4 ivet leh "Beyom asot Ad-nai El-kim eretz veshamayim" ti'n Shem Havayah pa jieng jong ahung pang kit in; Chuti ahileh pasuk masapen pa jieng a jong chu "Ad-nai El-kim" ti'a akisut a iti em?

Rashi Hakadosh ahung in hiche ithudoh pauhi hilchetna hiti hin ahung nei e: Atiel chun P-thien in Midat Hadin pa bouseh mangcha'n leiset chule asung'a thil um jouse kisem hen ti'n lunggel ananei e. Hinlah Midat Hadin bouseh akiman'a ahileh leiset chu ding jou lou ding ahi ti ahet jeh in Midat Rakhamim pa jong ahin jaosah in; chutichun Midat Hadin le Midat Harakhamim teni mangkhom in leiset ahin sem e. Chutoh kilhon a pasuk masapa a chu "El-kim" bou Torah in ahinsut a, chujou peh a chu "Ad-nai El-kim" ti'a ahin sutkhom ah ahi.

Rashi Hakadosh hilchetna akicheh cheh a ihetthei na ding uvin Shiftei Khakhakim ahung in, hiti hin hilchetna ahung neison e: Pasuk masapa ivetleh "bara El-kim eth hashamayim ve'eth ha'aretz" ti'n vaan (shamayim) akisun masa'n; Pasuk nina pa ivet leh "asot Ad-nai El-kim eretz veshamayim" ti'n leiset (eretz) pa Torah in ahin masat sah e. Rashi'n hilaiya hilchetna apehna a eihil nuom kit uchu ipi ham itileh Midat Harakhamim pahi leiset ding agelna jaal'a bou P-thien in ahin jaosah ah ahi ti ahi. Midat Hadin bouseh mang in thilho sem taleh leiset chu ding joulou ding ahinai. Hinlah vaan "shamayim" vang chu Midat Harakhamim panglou a jong dingjou ding ah ahi. Hiche vetsahna a chu shamayim sang'a eretz kisut masatna pasuk pa a chu Torah in "Ad-nai El-kim" ahin ti'a, eretz sang'a shamayim kisut masatna pasuk pa a chu "El-kim" bouseh asut ah ahiye. 

    

                                                            SHABBATH SHALOM LEKULAM